Pariviikkoa sitten olin jo heittämässä pyyhettä kehään tämän projektin suhteen. Reiteen tuli kipuja ja henkinen kolaus oli kova. Marraskuun ensimmäinen sunnuntai toi mukanaan hyvän kelin ja vielä yhden mahdollisuuden kiivetä ensinousu tänä syksynä.
Projektointia muutama viikko sitten. (photo: Päivikki L)
Gluteus Maximus, 7c+, ja minä (photo: Juha H)
Sama reitti, sama mies. (Photo: Juha H)Onnistuminen on mahtavaa. Gluteus Maximus tuntui vaikealta vielä nousun jälkeenkin ja yrkkiä siihen tuhrauti aika monta. Vaikeutta uskoisin olevan 7c+:n verran, mutta joka tapauksessa reitti tuntui vaikeammalta kuin mikään muu tähän asti kipeämäni.
Päätin koittaa samoilla höyryillä toista vanhaa projektia samalta kiveltä ja hyvällä menestyksellä. C64, 7b(?) näki ensinouunsa viisi minuuttia myöhemmin.
C64, 7b ja Juha sen kimpussa (photo: Mika)
Mika se sitten liittyi kolmekymppisten kerhoon legendaarisen Cul de Chien -katon varjossa. 
Jokaisena kiipeilypäivänä suuntasimme uudelle alueelle. Nyt oli vuorossa Petit Bois.
La Baleine oli yksi hienoimmista tällä Fontsun reissulla.
Ruska oli parhaimmillaan, eikä sää olisi paljon paremmaksi voinut muuttua. Vain muutamana aamuna Berlingon ikkunat olivat ehtineet turhan paksun jääkerroksen peittelemäksi. Eihän vuokra-autoissa jääraappoja ole, joten kirjastokortti sai hoitaa raapan tehtävää.
Päivikki tasapainottelee mukavan herkällä ja korkealla släbillä. Alla pehmeää hiekkaaa ja tietysti paksu Mondo. Hienot puitteet päättää tämä reissu ja ulkokiipeilykausi.
