lauantai 29. joulukuuta 2007

Fontainebleau 10.-17.11.2007

Mika se sitten liittyi kolmekymppisten kerhoon legendaarisen Cul de Chien -katon varjossa.


Jokaisena kiipeilypäivänä suuntasimme uudelle alueelle. Nyt oli vuorossa Petit Bois.


La Baleine oli yksi hienoimmista tällä Fontsun reissulla.


Ruska oli parhaimmillaan, eikä sää olisi paljon paremmaksi voinut muuttua. Vain muutamana aamuna Berlingon ikkunat olivat ehtineet turhan paksun jääkerroksen peittelemäksi. Eihän vuokra-autoissa jääraappoja ole, joten kirjastokortti sai hoitaa raapan tehtävää.


Päivikki tasapainottelee mukavan herkällä ja korkealla släbillä. Alla pehmeää hiekkaaa ja tietysti paksu Mondo. Hienot puitteet päättää tämä reissu ja ulkokiipeilykausi.

maanantai 5. marraskuuta 2007

Gluteus Maximus ja C64

Pariviikkoa sitten olin jo heittämässä pyyhettä kehään tämän projektin suhteen. Reiteen tuli kipuja ja henkinen kolaus oli kova. Marraskuun ensimmäinen sunnuntai toi mukanaan hyvän kelin ja vielä yhden mahdollisuuden kiivetä ensinousu tänä syksynä.

Projektointia muutama viikko sitten. (photo: Päivikki L)



Gluteus Maximus, 7c+, ja minä (photo: Juha H)


Sama reitti, sama mies. (Photo: Juha H)


Onnistuminen on mahtavaa. Gluteus Maximus tuntui vaikealta vielä nousun jälkeenkin ja yrkkiä siihen tuhrauti aika monta. Vaikeutta uskoisin olevan 7c+:n verran, mutta joka tapauksessa reitti tuntui vaikeammalta kuin mikään muu tähän asti kipeämäni.

Päätin koittaa samoilla höyryillä toista vanhaa projektia samalta kiveltä ja hyvällä menestyksellä. C64, 7b(?) näki ensinouunsa viisi minuuttia myöhemmin.


C64, 7b ja Juha sen kimpussa (photo: Mika)


maanantai 22. lokakuuta 2007

Suo, kuokka ja Reaktori

Edellinen viikko toi mukanaan muutamia onnistumisia ja paljon hienoja hetkiä. Tuntui pirun hyvältä nousta "projektisuosta" ja julistaa välillä uuden reitin syntyä. Keväällähän olin ajatellut keskittyä vain jo olemassaoleviin projekteihin, mutta toisin kävi. Kesä meni taas uusia kiviä etsiessä ja vanhoja unohtaessa. Onneksi kyllästyin ajoissa siihen jatkuvaan harjaamiseen ja mieleeni palasi ajatus noista vanhoista projekteista. Reaktorikin näki vihdoin ensinousunsa.

Reaktori ss, 7c


Beduiinin sandaali taipui Päivikin käsittelyssä viikonloppuna ja nyt katse on kohti Pacmanin kitaa.



tiistai 16. lokakuuta 2007

Reaktori

Koivun latvassa heiluu enää muutama märkä lehti ja nekin niitä harvoja, jotka unohtivat kellastua. Syksy tuli yllättäen niin kuin se aina tulee. Miten pitkä, kuiva tai märkä, sitä ei kai kukaan tiedä.

Menneestä kesästä ovat päälimmäisenä mielessä kiipeämättömät projektit ja teräsharjan suhina. Jaksan vielä toivoa, että ne parhaimmat kelit ovat vielä edessäpäin, vaikka päivät lyhenevätkin hurjaa vauhtia ja syksy on ottamassa talvea kiinni.



Pystylähtönä Reaktori tuli kiivettyä jo muutama vuosi sitten. Istumalähdön kiipeäminen on ollut mielessä sen jälkeen monta kertaa, mutta vasta syksyllä 2007 maltoin paneutua asiaan. Reippaan alkudynon jälkeen ongelmaksi on muodostunut hillittömän heilurin kuolettaminen.




Ja aina kun luulen onnistuvani ja pysyväni otteella tulee uskonpuute jonka takia lyön jalat maahan, "Ihan vaan ettei käsi lipeä... mitä hittoa!! Olisit nyt pitänyt vaan kiinni ja antanut jalkojen heilua. Se on kuitenkin kahva!" No ehkä se onnistuu seuraavalla kerralla.

sunnuntai 14. lokakuuta 2007

Viikonlopun huumaa...

Viime viikkoina ovat vastoinkäymiset seuranneet toinen toisiaan. Tämä viikonloppu oli poikkeus. Saimme nauttia hyvistä keleistä molempina päivinä...

Työväen katto antautui lauantai illan hämärtyessä.


Sunnuntaina Päivikki sai revanssin lauantain kiusauksesta


..mutta tämä pirulainen jäi odottamaan seuraavaa kertaa.


Viikonloppu päättyi hienoihin slouppeihin. Loistava mesta.